Suomen Yrittäjänaiset vaatii arvonlisäveron alarajan nostamista nykyisestä 15 000 eurosta 50 000 euroon.
Alvin alarajan nosto on yksi parhaista kannustimista työvaltaisille aloille ja kaikille aloittaville yrityksille. Se myös estää harmaata taloutta. Alvin nosto auttaisi lisäksi mikroyrittäjiä tulemaan toimeen yrityksestä saatavalla tulolla.
Nyt yritys päätyy alv-velvolliseksi jo 15 000 euron liikevaihdolla, ja perusvähennystä eli arvonlisäveron liukuvaa alarajahuojennusta sovelletaan siihen asti, kun yrityksen liikevaihto kasvaa 30 000 euroon.
Suomen arvonlisäverojärjestelmä tuli voimaan ennen Suomen EU:n liittymistä vuonna 1994, eikä sitä ole tämän jälkeen tarkistettu. Suomen järjestelmä on polkenut siis paikoillaan 20 vuotta, kun Yrittäjänaisten mielestä arvonlisäveroon tulisi tehdä säännöllisesti indeksitarkastus.
Yrittäjänaiset perustelevat arvonlisäveron alarajan korottamista, koska:
- Vero iskee kovimmalla kouralla työvoimavaltaisen alan yrittäjiä kuin pääomavaltaisen alan yrittäjiä, jolloin yrittäjä voi vähentää ostojen arvonlisäveron myynnin arvonlisäverosta.
- Työvoimavaltaisen alan yrittäjä ei voi sisällyttää aina vero markkinatilanteesta johtuen kuluttajahintoihin. Nykyisessä järjestelmässä arvonlisäveron osuus voi olla lopputuotteen hinnasta enemmän kuin yrittäjän työstään saama osuus.
- Nykyisellään arvonlisävero palvelee harrastajayrittäjiä, vääristää kilpailua ja lisää harmaata taloutta. Näin siksi, että monet yrittäjät vähentävät 8 500 euron rajapaalun lähestyessä toimintaansa tai tekevät työtä pimeänä.
- Suomen nykyinen arvonlisäveron alaraja on jäänyt pahasti jälkeen EU:n keskimääräisestä 30 00 euron verokannasta.
- Naiset toimivat työelämän eriytymisestä johtuen pitkälti palvelualoilla, joten Suomen paikallaan polkenut alvin alaraja kirpaisee ankarasti nimenomaan naisvaltaisia aloja ja naisten yrittämistä.
Asiasta on tehty kansalaisaloite, jonka mukaan alarajaa pitää nostaa 50 000 euroon. Yrittäjänaiset tukee aloitetta.
- Alarajaa pitää nostaa vähintään eurooppalaiselle keskitasolle. Se kannustaa useampia suomalaisia ryhtymään yrittäjäksi ja työllistämään itsensä. Kun samaan aikaan alarajahuojennusta korotetaan vastaavasti, ratkaisu tukee myös olemassa olevan yrityksen kasvattamista. Pitää muistaa myös, että monet muut asiat, muun muassa hankintalaki, suosivat isompaa yrittäjää, Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kaarina Jokinen perustelee.